Ostoskori (0)

Tarvitsenko valmentajaa?

 

Nykyaikana sykemittari suosittelee päivän vireeseen sopivinta harjoitusohjelmaa ja antaa äänimerkit, jos et pysy oikealla tehoalueella. Harjoituksen jälkeen saat palautteen, kuinka monta tuntia kuormituksesta palaudut. Älysormus mittaa unen aikaisen palautumisen ja kertoo, oletko valmis tekemään päivän harjoituksen. Voit aina kysyä tekoälyn mielipidettä, jos haluat vielä varmistuksen mieltä askarruttavaan kysymykseen. Onko valmentajalla enää mitään lisäarvoa annettavana tähän yhtälöön? Kokosin 10. Kohdan listan asioista, joissa osaava valmentaja pystyy sinua auttamaan. Kaikkien näiden kohtien toteutuessa jo nyt, et todennäköisesti tarvitse valmentajaa sekoittamaan pakkaa enempää: 

 

1. Suunnitelma 

 

Kehittävä harjoittelu pitää olla suunnitelmallista. Kaiken suunnittelun lähtökohtana tulee kuitenkin olla analyysi lähtötasosta. Mitkä ovat realiteetit harjoitteluun käytettävän ajan suhteen? Mitkä ovat heikkouteni ja vahvuuteni? Minkälainen on harjoitustaustani? Hyvä harjoitusohjelma rakentuu lähtötason kartoittamisen päälle.  

 

2. Tavoitteen asettelu 

 

Harjoittelu ilman tavoitteita ei ole järkevää. Sopivat tavoitteet ruokkivat intoa sitoa lenkkareiden nauhat silloin kun ei muuten huvittaisi. Tavoite ei tarvitse olla nouseminen maailmanmestariksi tai edes piirinmestariksi. Tavoite on hyvä olla niin iso, että se motivoi sinua, mutta on silti saavutettavissa. Esimerkiksi 5 kilometrin lenkin juokseminen kesällä tai maratonilta maaliin selviäminen ovat hyviä tavoitteita, sillä niiden onnistumiseen pystyt itse vaikuttamaan. Tämän päätavoitteen lisäksi sinulla täytyy olla välitavoitteita pilkkomassa matkaasi kohti päämäärää. 

 

3. Harjoittelun nousujohteisuus 

 

Kehittävän harjoittelun tulee olla nousujohteista. Pidemmän päälle samojen treenien tekeminen ei kehitä. Harjoitustesi täytyy kehittyä oman kehityksesi mukana, elimistö tarvitsee erilaista tai erisuuruista ärsykettä saman kehitysvaikutuksen aikaansaamiseksi. Nousujohteisuuden puute voi näkyä kehityksen junnaamisena paikoillaan, vaikka harjoittelet paljon. 

 

4. Harjoittelun rytmitys 

 

Monet harjoittelevat liikaa tai liian kovilla tehoilla omaan tasoonsa nähden. Perinteisesti tämä näkyy siinä, että helpot treenit tehdään liian kovaa ja kovissa treeneissä ei pystytäkään sitten suorittamaan vaaditulla tasolla. Harjoittelun rytmittämisellä saadaan harjoituksista tarpeeksi kuormittavia ja kevyistä jaksoista oikeasti palauttavia. Tämä johtaa vääjäämättä kehittymiseen. 

 

5. Harjoittelun seuranta 

 

Harjoittelun seuranta on tärkeä, ellei jopa tärkein kohta näistä kaikista. Harjoittelu ilman seurantaa on kuin suunnistamista ilman karttaa. Tuurilla voi löytää perille, mutta jos eksyy niin voi olla pahasti hukassa. Ja vaikka löytäisi perille, niin sitten pitäisi löytää vielä sinne seuraavalle rastille...  

Jokainen ihminen on yksilö ja erilaiset harjoitteet vaikuttavat kaikkiin hieman eri tavoin. Harjoittelun seurannan tarkoitus on kartoittaa sitä, mikä kehittää ja kuinka paljon. Pystytkö tällä hetkellä arvioimaan harjoittelusi eri osa-alueista, mitä olet tehnyt riittävästi ja mitä vielä tarvitset?  


6. Testaus 

 

Kaikkiin harjoitusohjelmiin olisi hyvä sisällyttää jonkinlaista kuntotestausta. Se, mitä testejä käytetään, riippuu tavoitteista, lähtötason kartoittamisesta ja toki myös lajista. Testaamisesta saa helposti kuvan, että siinä juostaan juoksumatolla hengityskaasumaski päässä niin pitkälle kuin jalat kantavat. Se voi joillekin jossain tilanteessa olla hyödyllistä, mutta testaus voi olla myös enemmänkin omien normaalien harjoitusten seurantaa ja raportointia. 

 

7. Kuormituksen seuranta 

 

Kaikki stressi sekä fyysinen että henkinen vaikuttaa suorituskykyyn. Tästä syystä harjoittelun sujumista ei pysty seuraamaan tai varsinkaan ennakoimaan pelkästään lenkkivauhtien ja kilometrien perusteella. Kun on koko viikon painanut menemään sata lasissa töissä ja kotona, ei välttämättä ole kaikista järkevintä lähteä tekemään maksimitreeniä vielä iltamyöhään.  

 

8. Kevyempi henkinen kuormitus 

 

Harjoittelun suunnittelu, seuranta ja analysointi vaatii työtä. Se aika on aina jostain muusta pois. Harjoitellessasi paljon, kannattaa pyrkiä minimoimaan ylimääräisiä stressitekijöitä. Valmentajan suunnitellessa ohjelmasi, voit itse käyttää lepopäivänä aikasi johonkin rentouttavampaan tekemiseen kuin harjoituspäiväkirjan läpi perkaamiseen. Monesti myös on helpompi pysyä suunnitelmassa, kun sen on joku tehnyt puolesta. Lepopäivänä malttaa levätä hyvillä mielin, eikä kovan juoksutreenin kesken ala luovuttamaan, että pitäisiköhän minun vähän keventää tätä viimeistä sarjaa. 

 

9. Objektiivinen näkemys  

 

Onnistumisen hetkellä itseluottamus on luokkaa maailmanomistaja, mutta epäonnistuminen romuttaa koko hyvin alkaneen harjoituskauden. Näissä tilanteissa valmentajan tehtävänä on säilyttää tekemisessä järki ja maltti. Monesti itse reagoimme omiin suorituksiimme tunnepitoisesti ja tällöin järkevä ajattelu ja kokonaiskuva tilanteesta hämärtyy. Näin pitääkin käydä, sillä muuten asia ei merkitsisi meille tarpeeksi, jos se ei herätä tunteita. Valmentajan analyysi sivustakatsojana voi pelastaa harjoittelun ajautumasta väärille raiteille. 

 

10. Enemmän iloa 

 

Yksin onnistuminen tuntuu hyvältä, mutta onnistuminen yhdessä vielä paremmalta. Asioiden jakaminen muiden kanssa tuo lisäarvoa ja mielekkyyttä tekemiseen. Valmentajan kanssa voi jakaa urheilun tuottamat tunteet. Tunteet, joita jahtaamalla jaksaa taas sitoa ne lenkkarin nauhat marraskuun loskasäässä. 

 

Kuinka monta kohtaa sinun harjoittelussasi toteutuu?