Juokseminen on raskasta ja tylsää
Otsikossa kiteytyy monen ensimmäinen ajatus ehdotuksesta lähteä juoksulenkille. Mielekkäämpää on ottaa mukava asento sohvalta ja painaa kaukosäätimestä virta päälle. “Ei tarvitse kärsiä ja aikakin kuluu nopeampaa. Polvi tulisi taas kuitenkin kipeäksi, enkä muutenkaan ole yhtään juoksijatyyppiä. Ei ole vuosiin tullut käytyä lenkillä niin ei oikein osaa, joku voi vielä vaikka nähdäkin. Ulkona on kaiken lisäksi kylmä ja ennusteen mukaan pitäisi alkaa pian satamaan, katsotaan sitten kun kelit tästä lämpenevät.” Tässä tekstissä käsittelen juoksemiseen liittyviä ennakkoluuloja ja kerron minkälaisin keinoin juoksuharrastuksesta saa ainakin kohtuullista ja siedettävää, ellei jopa helppoa ja nautinnollista.
Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mikä on oma motiivi juoksemiseen. Motivaatio aloittaa juoksu voi olla esimerkiksi parempi kunto, hyvinvointi, terveelliset elämäntavat tai oma kehittyminen. Juokseminen voi tuntua tylsältä, jos ei tiedä miksi sitä tekee. Mikä tahansa tekeminen ilman päämäärää voi olla tylsää. Tärkeää on löytää oma sisäinen motivaatio. Motivaatio on pysyvämpää, kun asioita tekee itselleen ja omia tavoitteita varten. Parempi syy juoksemiselle on siis halu kehittää itseään kuin se, että kyllä se Seppokin aina juoksee aamuisin töihin.
Terveys, hyvinvointi ja kunnon kohottaminen voivat olla perimmäisiä syitä aloittaa juokseminen. Nämä ovat kuitenkin hyvin abstrakteja ja pitkän aikavälin muutosta mittaavia tavoitteita. Tästä syystä on hyvä olla konkreettisia välitavoitteita, joiden tarkoitus on tuoda mielekkyyttä ja ruokkia motivaatiota kohti suurempia päämääriä. Välitavoitteiden saavuttaminen havainnollistaa kehittymistä ja tuo jatkuvasti onnistumisen elämyksiä, jotka ovat omiaan lisäämään sisäistä motivaatiota. Näin saadaan aikaan positiivinen kierre ja tekemisestä tulee itselle merkityksellisempää.
Juoksu ja kestävyysharjoittelu mielletään helposti räkä poskella puuskuttamisena, jossa pitää kärsiä jotain saavuttaakseen. Todellisuudessa kestävyyttä on hyvin helppo kehittää eikä sen pidäkään tuntua raskaalta. Juoksemisessa kehittymisen pohja on aerobinen peruskestävyys, jota pystyy kehittämään säännöllisellä ja kevyellä liikunnalla. Hyvä käytännön ohje peruskestävyyden kehittämiseen on se, että pitää pystyä puhumaan hengästymättä harjoittelun aikana. Jos muistikuvat edelliseltä lenkiltä ovat hengästyminen, verenmaku suussa ja lihasten pakotus, on ehdottomasti menty liian kovaa. Peruskestävyyden kehittyminen vaatii harjoittelua oikealla tehoalueella. Aina liian kovaa treenatessa peruskestävyys ei kehity ja juoksuharrastus pysyy myös jatkossa raskaan tuntuisena.
Usein ajatellaan, että kestävyyden kehittäminen vaatii monen tunnin pitkiä lenkkejä. Näitäkin voi toki tehdä, mutta tehokkain keino on lisätä säännöllistä liikkumista arkeen lyhyissäkin jaksoissa. Suosittelen kaikkia seuraamaan peruskestävyysalueen liikkumisen kokonaismäärää omassa arjessa. Otetaan esimerkiksi se, että autoilun sijaan kävelee töihin ja takaisin 15 minuuttia joka arkipäivä. Tämä tekee päivässä 30 minuuttia aerobista peruskestävyysharjoittelua lisää nykytilanteeseen nähden. Kun se kerrotaan viidellä, saadaan jo 2,5 tuntia harjoittelua viikkoon. Kuukaudessa sama määrä on 10 tuntia, vuodessa 120 tuntia, 10 vuodessa 1200 tuntia ja niin edelleen. Tuo määrä kattaa jo aika monta pitkää lenkkiä, jos lenkin tekee kerran viikossa ja muuten autoilee työmatkat. Pienistä palasista rakentuu iso kokonaisuus, kannattaa pohtia onko omassa arjessa mahdollisuuksia lisätä liikkumista helpoilla ja arkeen sopivilla tavoilla.
Ennen kuin seuraavan kerran sidot lenkkarin nauhat, mieti mikä juuri sinua motivoi lähtemään lenkille. Aseta sopivia välitavoitteita, jotka vievät kohti päämäärääsi. Tavoitteenasettelussa monesti arvioimme lyhyen aikavälin tavoitteet liian suuriksi ja pitkän aikavälin mahdollisuudet liian pieniksi. Tällöin turhautuu, kun koko ajan jää välitavoitteista, eikä pitkän aikavälin tavoitekaan motivoi tarpeeksi. Muutos ottaa aikaa, mutta pienet säännölliset teot vievät suurempaan muutokseen mitä voit tällä hetkellä kuvitellakaan. Aseta ensimmäinen välitavoite sellaiseksi, että pystyt saavuttamaan sen jo tänään. Sen jälkeen raksi ruutuun ja kohti seuraavaa. Etene maltilla ja kiirehtimättä, mutta vääjäämättä kohti päämäärääsi. Nauti matkastasi!
Replace this text with information about you and your business or add information that will be useful for your customers.
© 2024 laurihassi.fi
